tiistai 29. syyskuuta 2015

Grillin rakentaminen - suunnittelu alkaa jo nyt

Mökin pihalle olisi kiva saada tiilistä valettu grilli muurinpohjapannun käyttöä varten. Tällä hetkellä käytössä on vanha saunan kiuas (taas!). Se on kallistettu hiekan päälle ja vähän rautasahalla sahattu, jotta Muurikkapannun saa asetettua sen päälle ja tulen pannun alle. Ei ihan käytännöllinen eikä ainakaan kaunis ilmestys mökin pihalla!

Haluaisin valaa kevyehkön grillin tähän tyyliin.
Kuvassa: Tarve ei kylläkään ole yhtä hienolle pinnalle. Kuvan lähde

Nyt pohdinnassa on, voinko käyttää ilmaiseksi saatuja tiiliä (ks alla) vai pitääkö ostaa tulitiiliä. Pitäisin ajatuksesta, että tähän projektiin ei tarvitsisi laittaa euroja vaan ainoastaan työtunteja. Missä vaiheessa tavalliset tiilet halkeavat jos käytän niitä tulitiilien sijasta?
  
Perusohje valamiseen lienee tämä: "Tarkista mitoitus ennen varsinaisen muuraustyön alkua asettamalla ensimmäisen kerroksen tiilet ilman laastia laatan päälle. Sekoita sen jälkeen muurauslaasti lisäämällä valmistajan ohjeiden mukainen vesimäärä kuivalaastiin. Lasti voidaan sekoittaa tilavassa astiassa tai betonimyllyssä. Muuraa tiilet laastilla alustaan ja päistä toisiinsa."

Tällainen grilli (ks kuva alla) on liian suuri meille eikä ole järkevää kun kerran pohjatyöt on tehty vähän kevyemmällä kädellä. Meillä on valmiina hiekka-alue jonka alla on kovaa maata. Ei onneksi savea.



Kuvassa: ohje Rakentaja.fi -sivuilta 

Edellisessä kuvassa on hienosti kuvattu mitä rakenne vaatii. Katsotaan nyt miten tilanne etenee. Ja pohditaan, kannattaako tehdä ylipäätään jos materiaali on aivan väärä.

tiistai 15. syyskuuta 2015

Ostoksilla - soraa pihatien pohjalle

Tuleva ruoppaus meidän mökkirannassa tarkoittaa, että pihatiellä ajaa telaketjukoneita ja muita pakettiautoa painavampia autoja. Tie tarvitsee lisää soraa ja selvityksessä oli, mistä sitä saa ja millä hinnalla.

Kymenlaaksossa nopealla googlauksella löytyi seuraavia yrityksiä:
Jarmo Toikka Ky, Inkeroinen
T Kuokka Ky, Ravijoki
Kaivuriurakointi Iivari Oy, Virolahti
Sammalisen Sora Ky, Virolahti

Jarmo Toikan kotisivut ovat hyvät, koska siellä on autettu tilaajaa ymmärtämään määriä ja mikä sora sopii eri tarkoituksiin. Lähetin Toikan kotisivujen kautta sähköisen tarjouspyynnön. Hän soitti minulle noin neljä tuntia myöhemmin. Tarve (kuinka monta kuutiota) selvisi ja sain asiallisen tarjouksen.

Mielestäni näin maalikolle riittää tieto, että 1 m3 (eli yksi kuutio) soraa, hiekkaa tms painaa 1500 kg (eli 1,5 tonnia). Aikaisemmin tilasin 11 kuutiota välpättyä soraa ja se maksoi veroineen noin 160 euroa. Tämä tuli paikalliselta yrittäjältä. Nyt Toikan (hiukan pidemmän matkan päästä) tarjous oli vähän kalliimpi ja kuljetukselle tulisi hintaa vajaa 100 euroa.

Aikaisemmin tosiaan tilasin välpättyä soraa (ks kuva alla) ja se sopi tiehen hyvin. Siinä oli pääsääntöisesti karkeampaa hiekkaa ja peukalon kokoisia kiviä. Lisäksi joukossa oli nyrkin kokoisia kiviä sekä myös reiluja kivenmurikoita. En tiedä onko tämä "tyypillistä" välpättyä soraa, mutta ainakin se on tiivistynyt tien pohjalle erittäin hyvin. 

Soittokierroksen jälkeen ja tarjoukset saatuani päätin jäädä odottamaan talven tuloa. Talvella maa on roudassa ja silloin on mukavampi ajaa isolla kuorma-autolla pihaan. Jos tielle ajaa nyt 20 tonnia painavalla autolla, ollaan herkästi taas tien laidassa. Näin on käynyt ennenkin (ks. kuva). Alkukesästa yksi kuorma jouduttiin kippaamaan keskelle pihatietä, mutta onneksi kuorma-auto lähti irti tien reunalla olevasta pehmeästä maasta.
Kuvassa: sorakuorma keskellä tietä - lapioinnin jälkeen pihasta pääsi ajamaan pois.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Majan rakentaminen ja liukumäki vanhasta kiukaan pellistä

Meidän esikoinen, kohta kolme vuotta täyttävä tyttö, tykkää juosta ja kiipeillä. Toisin kuin monet ikätoverit, hän on tarkka ja harkitsevainen touhuissaan. Hän oppi kävelemään melko myöhään, mutta ei ole koskaan kaatunut tai pudonnut mistään. Uskallan siis antaa hänen juosta ja touhuta mökin pihalla vapaasti vaikka vaaran paikkoja löytyy. Tein niitä jopa lisää!

Rakensin hänelle majan puuhun keväällä. Tarkoituksena oli tehdä se mahdollisimman pienellä budjetilla. Aloitin siitä, että laitoin pari kakkosnelosta suurempaa lautaa koivunhaaraan tukevasti kiinni. Hiljalleen rakensin portaat sekä liukumäen. En ruuvannut mitään kiinni puun runkoon, jotta puu ei vahingoituisi. Olen kova käyttämään kulmarautoja, joten niitä kului tähän pieneen hankkeeseen varmaan 20 kpl! Tosin nekin olivat jääneet yli aikaisemmista hankkeista, eikä erikokoisten kulmarautojen hankintahintaa kannattanut laskea tähän budjettiin.

Lautojen kiinnityksissä käytin rosteriruuveja. En sen vuoksi, että niitä olisi juuri tarvittu vaan koska niitä sattui olemaan ostettuina. Täytyy myöntää, että on vähän rahantuhlausta käyttää 20 euroa majan ruuveihin. Mutta toisaalta kun lapset kasvaa, kaiken järjen mukaan nämä ruostumattomat ruuvit voidaan käyttää uudestaan. Sehän kai rosteriruuvien idea on, että ne eivät ruostu.

Liukumäkeä en on kauheasti piirtänyt tai mitannut etukäteen, koska en uskonut tämän hankkeen kohdalla suunnitelmien toteutumiseen. En luottanut siihen että saisin käytössä olevaa peltiä (vanha saunan kiukaan suojapelti) taivutettua siten kun haluaisin. Niin kävikin. Pelti taipui erittäin huonosti enkä saanut leikattua sitä siististi - kaikki tämä suhteessa käytettyyn aikaan.

Ostin Bauhausista suurimmat mahdolliset peltisakset. Niiden käyttäminen osoittautui hankalaksi eikä sormissa tuntunut olevan voimaa tarpeeksi, että olisin oikeasti saanut leikattua peltiä. Siis tein kompromisseja, jotka näkyvät lopputuloksessa (ks. kuva).



Kuvassa: Itsetehty liukumäki käytetystä materiaalista pienellä budjetilla.

Liukumäen kaltevuus on melko sopiva. Liukuminen on ollut mieleistä sekä kesävieraille (joita viime kesänä oli melko paljon) että omalle lapselle. Tulevana kesänä 2016 majaan rakennetaan seinät ja katto, mikäli hanke vielä kiinnostaa meidän esikoista. Nelivuotias osaa jo itsekin ottaa lautasahan käteen!
Kuvassa: Alussa liukumäen alla oli pehmusteena mattoja, mutta ne jäivät pois kun sade kasteli.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Saunanlauteiden rakentaminen - aputyttönä, lapsenlikkana ja muonittajana

Viime viikonloppuna rakensimme mökin saunaan uudet lauteet. Kunnioitimme vanhaa, mutta teimme lauteista turvallisemmat lapsille. Esikoisemme oli jo tottunut vanhoihin vaarallisiin lauteisiin, mutta nyt on mukava ottaa vastaan myös vierailevia lapsia.

Yleisesti ottaen mökin remontoinnissa pyrimme aina kunnioittamaan vanhaa ja niitä, jotka mökin rakensivat 60-luvun lopussa. Vuosien varrella olemme käyneet mieheni kanssa usein keskustelun mitä mökillä voi tehdä uusiksi ja kuinka radikaalisti uudistaa. Kaapin paikan määrää mies ja hänen kantansa on pääsääntöisesti "xx asia on aina ollut näin, joten se tulee niin olemaan myös tulevaisuudessa". Sen jälkeen asiasta keskustellaan ja muutoksia on toki tehty.

Saunaan jätettiin vanhat hienot tummuneet seinät, joista pihka on valunut hienosti. Lauteet tehtiin uudesta kuusimateriaalista. Ostin Bauhausista enkä läydä heidän kotisivuilta kyseistä tuotetta enää (se löytyi Starkista). Bauhausin verkkokauppa taitaa olla aika uusi ja kaikkia tuotteita siellä ei ole. Laudelauta -hakusanalla löytyy Bauhausista kaikkea saunatilpehööriä...

Hinnaksi lauteille on tullut tähän mennessä noin 150 euroa sis. puu ja ruuvit. Ruuvit piti olla rosteria, jotta eivät ruostu (hinta noin 40 e/paketti). Ruuvien menekki oli melko suurta kun niitä kului noin 200 kpl! Laudelautoja kului 15 kpl ja niiden pituus 193 cm.

Minä olisin halunnut tehdä lauteet jo aikaisemmin kesällä ja silloin olisin käyttänyt lautasahaa. Mieheni on tarkka ja vain jiirisahalla leikatut laudat tulivat kyseeseen, joten hän otti lopulta työn hoitaakseen. Minä siis toimin aputyttönä, lapsenlikkana ja muonittajana päivän aikana.

Aikaa työhön kului noin seitsemän tuntia, josta yllättävän paljon meni siihen että valitsi laudoista parhaimmat ylälauteiksi ja toiseksi huonoimmat alalauteeseen. Laudat olivat kieroja jokaiseen suuntaan. Kieroista laudelaudoista käydään myös keskustelua muualla, kuten täällä Kotiverstaan palstalla. Eri näkemyksiä löytyy siitä meneekö laudat kieroon vielä lisää vuosien varrella. Ruuvimme olisivat voineet olla 5 mm pidemmät, jolloin ne olisivat menneet vähän syvemmälle puuhun. Luonnollisesti ruuvit laitettiin alta kiinni, jotta eivät jää polttelemaan saunojaa.

Työ jäi vielä kesken. Seuraavaksi täytyy selvittää miten tehdään kaide ja kuinka korkealle se ulottuu. Luulen, että malli tulee olemaan tätä luokkaa (ks. kuva alla)


Kuvassa: Malli jolla kaiteet meidän saunaan tehdään. Kuvan lähde löytyy tästä 

Todennäköisesti kaide tehdään vasta ensi kesänä, koska syksyllä koneiden käyttö ulkona on hankalaa. Syksyllä sateen vuoksi pitää koneita suojata ja se vie aikaa työskentelyltä. Syksyllä on mukava ottaa mökillä rennommin ja nauttia kesän työn tuloksista!

tiistai 1. syyskuuta 2015

Ruoppauksen suunnittelu - tavoitteena ranta uintiin ja veneelle

Mökkimme merenranta on tiheää kaislikkoa, jossa ei voi uida. Tavoitteena on palauttaa ranta siihen kuntoon kun se oli puoli vuosisataa sitten, jolloin ranta oli lähempänä mökkiä. Nyt kun kaksi mökkinaapuria on myös kiinnostunut omien rantojensa ruoppauksesta, on homma vihdoin lähdössä liikkeelle. Äitiyslomalla on aikaa selvitellä asiaa ja tieto on lisääntynyt vähitellen. Jokainen uusi keskustelu eri tahojen kanssa tuo uutta näkökulmaa. Tässä käyn läpi keskeisiä ruoppauksen liittyviä asioita, jotka auttoivat meitä selvityksessä eteenpäin.

Lähdimme liikkeelle rannan ja tontin rajojen selvittämisestä, jossa auttaa mm. Paikkatietoikkuna. Maastosta rajamerkkien löytäminen on haastavaa kun vuodet ovat kuluttaneet ja peittäneet pieniä rajamerkkejä kivissä.

Monesti rantaan on muodostunut vuosikymmeninä vesijättömaata. Vesijättömaa voi olla myös kulkukelpoista, jolloin sen lunastaminen tulee kyseeseen. Maanmittauslaitoksen virkamiehen kutsuminen paikalle maksaa reilusti. Tähän meidän ei tarvinnut ryhtyä, joten en tiedä kuinka paikkansapitävä on hintaluokka noin 1000 euroa/mittaus.

Rantaa ei kannata ruopata niin syväksi, että muodostuisi ”kuoppa” rannan lähettyville ja väylä ulos merelle olisi matalampaa. Syvät rannat kasvavat umpeen nopeasti, jolloin ruoppaukseen kuluisi rahaa turhaa. Itse haaveilin aluksi kaksi metriä syvästä rannasta, mutta se ei ole mahdollinen.

Paikallisia ruoppausfirmoja on Kymenlaaksossa useita ja tarjouksia pyysimme kolmelta. Yrittäjät toivat näkemyksiään esille vähän eri kantilta. Jokaisella on eri koneita, joiden kapasiteetti vaihtelee ja sitä myöden mahdollisuudet toteuttaa hanke. Tarjoukset saimme niin, että niissä oli eritelty kunkin mökkiläisen rannan ruoppaus erikseen ja kaluston kuljetus erikseen. Yrittäjät arvioivat ruopattavan kuutioiden määrää sekä kuluvaa työaikaa. Kaikki yrittäjät olivat pieniä tai yhden miehen yrityksiä, jotka hahmottivat kokonaisuuden hyvin, koska ovat itse myös toteuttamassa ruoppausta.

Telaketjukoneiden kuljetus proomulla paikan päälle maksaa paljon. Kun puhutaan syksyllä tai keväällä tehtävästä ruoppauksesta, on vesireittejä pitkin kuljetus mahdollista. Talvikohteisiin koneet voidaan ajaa maita pitkin, mutta toteutuminen on epävarmempaa. Yksi yrittäjistä sanoi, että hänellä on odottamassa kaksi ruoppauskohdetta, joita ei ole voinut toteuttaa viimeisenä kahtena talvena kun meri ei ole mennyt jäähän.

Tarkoitus on, että jokainen kolmesta mökistä tekee sopimuksen ruoppauksesta erikseen yrittäjän kanssa. Tällä vältämme mahdolliset sekaannuksen, mikäli mutkia tulee matkaan yhden rannan kohdalla.

Ihan tarkkaa tietoa tarjousvaiheessa ei saatu siitä, millainen pohja (hiekka, savi tai jotain muuta) lopulta tulee merenlahdella vastaan. Pohjaa koitettiin rautakangella ja kovaa (hiekka)maata tuli vastaan noin metrin syvyydessä. Pitkä 8-metrinen harjateräs voisi olla hyvä upottaa maahan ja katsoa mitä tulee vastaan. Pidemmällä rannassa on savimaata. Olennaista on, että yrittäjät katsoivat pohjan ylipäätään olevan ruopattavaa. Mikäli löytyy isoja yli kuution kokoisia kiviä, tulee lisäkustannuksia räjäytystöistä. Paikallinen yrittäjä sanoi, että kyse on kuitenkin vain sadoista euroista.

Eri vaihtoehtoja löytyi sille, mihin ruopattava maamassa läjitetään. Yksi sanoi, että ruopattu märkä maa kannattaa jättää rantaan kuivumaan talven yli. Sitten seuraavana keväänä tulisi tehtäväksi maisemointia ja maanrakennusta. Yksi sanoi, että märkä maa kannattaa viedä pois saman tien. Eri yrittäjillä on erilaisia kuorma-autoja. Jotkut voivat kuljettaa maan märkänä pois. Ja joidenkin kuorma-autosta märkä maa valuu ajettaessa, jonka vuoksi eivät voi kuljetusta tarjota.

Ruopattava kuutiomäärä laskettiin pinta-ala (neliömäärä) kerrottuna ruopattava syvyys. Kukaan ei pystynyt sanomaan ihan tarkkaa kuutiomäärää. Varmaan se onkin hankala sanoa kun kauhaan kuopaisee märkää valuvaa liejua...

Mikäli rannassa kasvaa puita ja rantaan on tarkoitus läjittää, kannattaa puut kaataa etukäteen tai suojata ne. Juurien päälle tuleva märkä maa ei tee puille hyvää, joten puut kuolevat tulevina vuosina kuitenkin. Kuulemma ruopattu maa on hyvääkulkumaata ja kasvualustaa tuleville vuosille. Ensimmäisen pari vuotta ruopattu maa kuivuu, mutta sen jälkeen siinä voi jo kulkea. Jännityksellä odotamme kuinka kauan maa tosiaan kuivuu!

Jokainen meistä asiakkaista tekee ruoppauksesta oman ilmoituksen ELYyn lomakkeella. Suostumukset vesialueen omistajalta ja naapureilta haemme yhteistyössä.

Jäämme odottamaan kylmää talvea ja hyviä jäitä, jotta ruoppaus voidaan toteuttaa tulevana talvena!

Mikäli ruoppaus on teille tuttua, kuulen mielläni kokemuksia millaisen rannan olette tehneet.
Me emme halua loivaa uimarantaa, koska se alkaa kasvaa levää nopeasti ja uiminen leväpohjaisessa matalassa rannassa on epämiellyttävää. Jyrkkä laiturireuna tulisi tehdä kunnon tukista. Mistä tukkeja on ostettu, kuinka pitkään/kuinka monta vuotta kestävät, mitä ovat maksaneet, tarvitseeko niitä huoltaa jne. Löytyykö teiltä kommentteja näihin?

Kuvassa: Tästä ruopataan ja tähän läjitetään.